16.2.15

Älä sählää keittiössä (eli miltä meidän hellan ääressä näyttää)

idkuva

Samperin aurinko. Tiiättekö sen fiiliksen kun tekisi mieli päästää kirosanoja, kun ihanat auringonsäteet paljastavat pölypilvet olkkarissa? Tämän näyn myötä mulle iski siivoushuuma, mikä on todella harvinaista. Meillä ei yleensä (ikinä) ole kaikki niin justiinsa. Jos pitää valita esimerkiksi kavereiden näkemisen ja kodin kunnossapidon väliltä valitsen automaattisesti ensimmäisen. Tai jos tekee mieli leipoa ja maassa juoksee villakoira-armeija olen jo jauhokaapilla. Siinä missä jotkut vauvojen ja taaperoiden äidit kaivavat imurin esiin lapsen nukkuessa ulkona päikkäreitä hörppii meikäläinen kahvia... Tosin poika nukkuukin omassa sängyssä, joten imuroiminen ei tulisi kysymykseenkään.

Kaikesta puolikuntoisuudesta huolimatta ajattelin päästää teidät kurkkaamaan meidän keittiöalueeseen sen ollessa edes jonkinlaisessa kunnossa tämänpäiväisen siivousurakan jäljiltä. Omaan silmään pistää heti ekana venähtänyt matto, mutta ei anneta sen häiritä... Kevään lähestyessä meillekin on eksynyt hieman väriä kiitos Vallilan vahakankaan, jota en voinut millään jättää kaupan laariin. Nyt tarvitsisi vielä sohvalle parit saman sävyiset tyynyt. Violetin maton muuttaessa makkarista keittiöön tuli meidän lepopaikasta kokonaan mustavalkoinen, mutta palataan siihen hieman myöhemmin...

Jännästi koti ei tunnu olevan koskaan valmis, sillä kun kaikki on ollut hetken paikallaan tulee ainakin meikäläiselle pakonomainen vimma uudistaa jotakin nurkkaa tai sitten kauppareissulla vastaan astelee esine, joka on ihan pakko napata mukaan sekoittamaan pakkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti