11.3.15

Meidänkin naapuriin kaveri muuttanut

idkuva

Nämä kaverukset tapasivat noin neljä kuukautta sitten. Poika oli silloin 10 kuukautta ja oltiin juuri muutettu Lahteen. Uusi leikkikaveri oli tuolloin vuoden ja pari kuukautta, suurin piirtein sen ikäinen kun Jami nyt. Kaveruudesta saan kiittää blogiani, sitä vanhaa jo haudattua. Asuttiin vielä Kouvolassa, enkä tuntenut Lahdesta pikkulapsiperheitä, joten huhuilin jossain postauksessa kahvi- ja puistoseuraa. Ja onnekseni sainkin vastauksen.

Kieltämättä ensitapaaminen jännitti hulluna. Mitä jos meillä ei ole puhuttavaa? Mitä jos mulla ei vaan synkkaa tuon vuotta nuoremman äidin kanssa? Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta ja ilman riskien ottoa ei vaan pärjää elämässä. Tai sitten jää paljon kokematta. Tämä "riski" kannatti.

Nyt muutamia kuukausia myöhemmin nämä meidän kaverukset asuvat muutaman talon päässä samalla tiellä ja ollaan tavattu parin viikon sisään ainakin viidesti. Pia on ihan mahtava tyyppi ja vaikka meissä onkin rutkasti eroavaisuuksia on meillä myös paljon yhteistä. Tyypit on voittaneet meidän ujostelijankin luottamuksen täysin puolelleen. Vaikka poikien leikit ovat tähän mennessä pitäneet sisällään ihan riittävästi tavaroiden viemistä toisten käsistä, jonkin verran tönimistä ja kilpailua on myös tämän päivän kaltaisia hetkiä, kun jätkät leikkivät sovussa meidän juodessa kahvia, silittelevät toistensa päitä, kurkkivat toisiaan verhon takaa, eivätkä halua juuri sitä lelua, joka on toisella. Huikeeta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti