15.4.15

Käytettyä kultaa

idkuva

Muutamia esimerkkejä kirppislöydöistä: Yllä huivi, H&M:n jumpsuit, Monkin mekko ja kaksi H&M:n jakkua. Pojalle Po.pin neuleliivi, H&M:n farkkupaita, Cheap Mondayn neulepaita, Star Wars -paita, H&M:n farkkupaita, Pomp de Luxin jumpsuit

Olen aiemmin sivunnut monia kertoja omaa kirppishulluuttani, mutta ajattelin avata asiaa vähän laajemmaltikin. Miten fanaattisuus kyseisiä myyntipaikkoja kohtaan onkaan alkanut? Meikäläinen on tottunut pyörimään second hand -paikoissa pienestä pitäen. Pikkulikkana istuin kirppiksen lattialla laskemassa riittävätkö kolikkoni löytämiini leluihin, kesäisin taas tuli vietettyä yksi lauantainen aamupäivä ulkotorilla myymässä vanhaa krääsää uusille omistajille. Kaikesta saan kiittää äitiäni. Tämä on osittain vahingossa opettanut mut hyödyntämään käytettyä ja bongaamaan löytöjä ottamalla mua mukaan kirppiskierroksille.

Lapsuudessani kirpputorit eivät olleet mikään cool juttu. Liekö syynä 90-luvun laman jälkeinen nousukausi vai mikä, mutta ihmisten, ainakin nuorempien asenteet olivat erilaiset tähän päivään verrattuna. Köyhät kiersivät kirppiksiä ja ostivat käytettyä - jos rahaa oli piti se käyttää uuteen ja ehtaan. En edes muista kuinka monta kertaa sainkaan lapsena kuulla hyi-kommentteja joiltakin lapsilta, kun kerroin esimerkiksi lelun olevan käytettynä hankittu. Vastaava asenne paistoi pitkälle yläasteelle asti.

Jossain vaiheessa aloin kuitenkin saada kyselyitä jatkuvasti laajentuvasta vaatevarastostani sekä ihmettelyä kuinka mulla on varaa päivittää kuteita siihen tahtiin. Toki mullakin oli vaihe, jolloin käytetty ei ollut niin suuressa asemassa kuin esimerkiksi tänä päivänä, mutta pitkin elämääni vaatekaapista on löytynyt koko ajan jotain kirppikseltä hankittua. Oikeastaan vasta muutettuani ensimmäisen kerran pois Kouvolasta pääsin uudella intensiteetillä käytettyjen vaatteiden makuun kiitos muun muassa UFFin, joka silloin vielä vaikutti Lahdessakin.

Kuulen usein kysymyksiä vaatteideni alkuperästä ja päästessäni kertomaan esimerkiksi jonkun paidan löytyneen parilla eurolla kirpputorilta on olo jotenkin onnistunut. Myönnän ettei meikäläisen motiivina toimi mikään maailmanpelastusvouhotus, vaan puhtaasti halu päivittää vaatekaappia ja saada uutta halvalla, sillä rahatilanne ei anna periksi usein uusien kuteiden ostolle. Jotenkin sitä on tullut pihiksi, eikä enää haluakaan maksaa yhdestä topista useaa kymppiä, kun lähes samanlaisen voi saada parilla hassulla kolikolla.

Vaikka ostan jatkuvasti uutta kaapintäytettä, lähtee vanhoja kuteita koko ajan melkeinpä samaan tahtiin pois - kaiken on mahduttava niille varattuun tilaan! Eli vaikka blogissa näkyisi uusia löytöjä ripeään tahtiin, ei meikäläisen vaatekaappi pursuile ihan kamalasti. Pyrin lisäksi myymään itse kirppikseltä ostamani kuteet vähintään siihen hintaan minkä olen niistä itsekin maksanut. Esimerkiksi Lahdesta edullisesti löytämäni vaatteet voi myydä Kouvolassa äitini pyörittämällä kirppispaikalla suurempaan hintaan, sillä tarjonta kymmenien kilsojen päässä on Hämettä kehnompi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään tienaamisyritys ja koskee vaan rättejä, joista oikeasti haluan eroon esim. väärän koon tai huonon istuvuuden takia.

Lapsen vaatteiden kohdalla hankinnan taustalta löytyy niin ikään halu saada uutta edullisesti, etenkin kun toinen kasvaa hullua vauhtia. Moni vanhempi välttelee kenkien ostoa kirppikseltä, mutta ne muutamat kovat pakkaset meidän poika meni käytetyllä Kuomilla, samoin saappaat ovat muutaman euron löytöjä. Leluja tulee harvemmin hankittua, mutta kirjoja pikkujätkä on saanut runsaasti lähikirppiksiltä. Tämän hetken lempparilelu tosin on enon eurolla kirppikseltä hankkima Tupperwaren leikkipuisto - samanlainen kuin mulla pienenä. Myönnän, että viime aikoina tiettyjen merkkien vaatteet ovat yksyneet pojunkin kaappiin, mutta seasta löytyy vielä rutkasti kirppiskamaa.

Kotona päivät ollessa kirppiskiertely on eräänlainen ajanviete. Opiskelukuvioiden tullessa mukaan ostokset tulevat varmasti vähenemään ajan mukana. On silti super hienoa, että Lahden paras kirpputori löytyy parinsadan metrin päästä ja kuusi parin kilsan säteellä. Aika mahtavaa.

2 kommenttia:

  1. Mä myös käytän kirppareita paljon ja tykkään kyllä :) mutta tuo edullisella ostaminen ja kalliimmalla myyminen särähti korvaan, ehkä siksi kun paristi mulle on käynyt itelle niin, että oon edullisesti myynyt ja sitten ne samat vaatteet on tulleet pian vastaan joko netti- tai livekirpparilla ja huomattavasti kovammalla hinnalla. Se tuntuu kurjalta. Saman tai edullisemman ymmärrän, mut kovempi hinta vähän satuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän. Yleensä homma menee niin, että vaate on ostettu todella halvalla ja sitten myyntitilanteessa iskee oman hinnoitteluperiaatteen ja mututuntuman mukaan hinnan jolla vaate lähtee eteenpäin. Lisäksi esim. Kvlaan kirppikselle tulevista vaatteista äitini hinnoittelee suuren osan ja tällä on tapana laittaa korkeammat hinnat. Oma periaate on pääasiassa omat pois, ei tosiaankaan tienaamisyritys tai että ostelisin vaatetta sen takia, että siitä saa enemmän rahaa myydessä. :D

      Poista