7.4.15

Kevein askelin eteenpäin


Fiilis on yhtä valoisa kuin ylläolevat kuvatkin. Ei haittaa, vaikka mies on pari yötä Helsingissä töiden takia, sillä ihana serkku/pojan sylikummi tulee pariksi päiväksi meidän seuraksi. Eikä haittaa sekään, että kello on jo melkein puolenyön. Kyllä sitä aamulla jaksaa nousta kunhan saa kahvia naamaan. Mä sain nimittäin äsken kuukausia jatkuneen projektin päätökseen. Jes ja apua. Mikään ei lannista. Nyt vaan katsotaan mitä tuleman pitää. Palataan tarkemmin myöhemmin. Josko mä vähän paljastaisin valokuvauksen ennakkotehtävien sisältöä. Nyt kutsuu kuitenkin uni. Luulisi nukuttavan, kun stressi tipahtaa harteilta. Paitsi ne journalismin ennakot odottavat vielä tekijäänsä perjantaista eteenpäin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti