14.6.15

Rengastetut

idkuva

Olen saanut kantaa kunnialla pieniä timantteja sormessani tasan kaksi vuotta ja päivän. Pari vuotta sitten, 13.6.13 marssittiin ostamaan kihloja, vaikkei seurustelua ollut takana kuin päälle puolisen vuotta. Mahassani kasvoi pieni ihmisen poikanen ja oltiin pökertyneen rakastuneita hölmöjä, joiden vatsanpohjassa pörräsi kasa ampiaisia, kun edessä oli kaikkea uutta ja ihmeellistä. Vitsit se olikin mahtava tunne!

Näin muutama hassu vuosi myöhemmin elämä on arkipäiväistynyt, rauhoittunut ja muuttunut joiltain osin. Parisuhteen alkuhuuma ei ole jännitettävänä ja elämässä ovat työstettävänä ihan muut asiat. Yhdessäolo on rutiinia, josta pitää välillä yrittää poiketa ja koittaa tavoitella hetkeksi sitä alun "kuherrusajan" tuntua. Välillä tekee hyvää katsella vanhoja kuvia ja fiilistellä muistojen kautta niitä hetkiä, jotka muuten olisivat unohtuneet. Toisaalta arjen keskellä pienet teot tuovat flashbackeja ja muistuttavat miksi sitä on alun perin toiseen rakastunutkaan.

Jos sormukset on kerran olleet sormessa jo muutaman vuoden, niin mitenkäs ne häät sitten? Juhlat jää toistaiseksi juhlimatta, sillä listalla on tärkeämpiä sijoituksia. päämääriä ja kenties jopa koetinkiviä, jotka täytyy ensin hoitaa. Uusi auto, opinnot, mahdollisesti omistusasunto, miksei lisää jälkikasvuakin. Parempi varmistaa täysillä, että meistä on tähän leikkiin, eikä rynniä suin päin liittoon, jonka tulisi kestää koko elämän. Tosin mitä se käytännössä muuttaisi? Lupaus on kuitenkin jo tehty.

Meidän kihlapäivän viettoon ei kuulunut eilen mitään ylimääräistä, joskin käytiin kahdestaan liikenteessä keskellä päivää. Ehkäpä joskus pitäisi varata vähän pidempi hetki toisillemme, mutta tuo reilu tunti kaksistaan oli ihan riittävä tällä kertaa. Kuvittelin, että oltaisiin illalla otettu jotkut lässyn lässyn parisuhdekuvat, mutta homma jäi taas, joten saatte tyytyä yllä oleviin perheotoksiin useamman viikon takaa, jotka eivät ehkä ole ihan onnistuneimmasta päästä. 

2 kommenttia:

  1. Rutiiniksihan se yhdessäolo helposti menee pitkässä suhteessa ja varsinkin kun on lapsia, jotka vie huomion. Me vietettiin muutama viikko sitten piiitkästä aikaa ravintola-&leffailta kahdestaan ja kyllä se vaan tekee hyvää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. :) Lapsi vie yllättävän paljon henkisiä (ja fyysisiä) resursseja. :D

      Poista