6.6.15

Vain kaksi kättä


Tuntuuko joskus kotona, etteivät kaksi kättä riitä omien lapsien kanssa? Samaan aikaan pitäisi laittaa ruokaa tarjolle, selvittää riitaa tai lohduttaa pientä, joka on vaikkapa kompastunut? Entäpä jos lapsia olisikin ympärillä kahdeksan, eikä kukaan heistä olisi omasi? 

Mitä jos joudut äitinä miettimään työpaikallasi saako lapsesi kaatuessaan ollenkaan lohdutusta tai tukea sitä tarvittaessa? Mitä jos lapsesi on kotiin tullessaan niin stressaantunut melusta, ettei osaakaan rentoutua? Tai entä jos oikeasti sattuu jotain vakavampaa, kun yksi silmäpari ei ehdikään vahtia ihan joka suuntaan? 

Saatiin pääsykokeissa tehtäväksi laatia postikortti terveisineen Sipilälle, Soinille ja Stubbille. Meikäläisen askartelu oli hyvinkin musta pitäen sisällään kahleiden takana olevan rahapyramidin, jossa päällimmäisenä komeili vanha Suomen markka ja ylhäällä niin ikään kaltereiden takana tuijotti kaksi passikuvamaisen tyhjäkatseista hahmoa. Viestinä toimi vain yksi sana: "Hyvinvointivaltio?" Mitä siitä on kohta enää jäljellä?

Lähdin itsekin kouluttautumaan alalle, jossa palkka ja työmäärä eivät kohtaa tajuten, ettei homma ole mua varten. Joku tituleerasikin varhaiskasvatusta kutsumushommaksi ja taiteiden ohella sitä se taitaa ollakin. Tarvitaan juuri oikeanlaisia ihmisiä kunnon motivaation siivittämänä hoitamaan muiden lapsia suurimmaksi osaksi arkipäivää, antamaan pedagogista opetusta sekä käytännön valmiuksia. Ohjeistusten lisäksi vanhemmat listaavat omia toiveitaan ja vaatimuksiaan tuoden lisästressiä ja enemmän hoidettavaa, mikä on ymmärrettävää, sillä se tarhalainen on totta kai perheen pieni aarre.

Luulisi, että päättäjät haluavat panostaa näihin tuleviin veronmaksajiin ja yrittäisivät tehdä heistä mahdollisimman tuottoisia, hyvinvoivia ja menestyviä kansalaisia, joilla on kaikki valmiudet antaa oma panoksensa yhteiskuntamme eteen. Miten käy, jos kaikkein herkimpänä aikana nämä äitien ja isien aarteet sullotaan entistä suuremmiksi laumoiksi, joissa jo nyt koetaan, etteivät kaksi kättä riitä alkuunkaan?

En tajua mihin Suomi on menossa. Säästetään opintotuista, sunnuntailisistä ja tehdään vielä lastenkin elämästä vaikeampaa... Ei voi mennä läpi. Näillä "säästöillä" on hintansa, joka tulee maksettavaksi myöhemmin. On naiivia, vastuutonta ja lyhytkantoista olla ajattelematta sitä nyt.

10. kesäkuuta järjestetään Vain kaksi kättä -mielenilmaus. Kaikki kynnelle kykenevät, osallistukaa! Tämä pieni avautuminen on meikäläisen (kenties olematon) panos, koska en valitettavasti paikalle pääse. Lähiömutsi-blogissa on laajempi katsaus aiheeseen liittyen, johon suosittelen perehtymään. Täältä löytyy lisäksi adressi ryhmäkokojen suurentamista vastaan.

Ei lisättävää tällä erää. 

2 kommenttia:

  1. Mullakaan ei vaan mahdu kaaliin nämä hallitusuudistukset. Opiskelijoilta, lasten vanhemmilta ja pienituloisilta otetaan kysymättä rahaa pois, mutta rikkaille EHDOTETAAN, että voisitten vähän leikata palkkaanne. Miksei meille vain ehdoteta? Tekis mieli muuttaa pois tästä paskamaasta kohta :D Mutta sentään meillä on puhdas vesi eikä sotia. Ei täällä muuta hyvää enää olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jotain hyvää on vielä sentään jäljellä ja niistä voi olla kiitollinen, mutta rahaa viedään kyllä ihan vääristä paikoista!

      Poista