17.7.15

Näin minä vihellän matkallani

idkuva

Taas yhden yön hermoloma lapsuusmaisemiin tehty. Päällimmäisenä syynä veljenpojan ikääntyminen, mutta samalla kertaa tehtiin muutakin, kuten nähtiin serkkuani/pojun kummitätiä sekä kaveria ja tämän reilun viikon pikkujätkää vanhempia kaksosia pitkästä aikaa. Meikäläisen kevät hurahti ohi niin salamyhkäisesti, että yhteydenpito monien kanssa on jäänyt, mutta olette olleet ajatuksissa ja viestiä saa aina laittaa! Koitan tässä syksyn mittaan taas ottaa viestittelyvaiheen päälle.

Yö oltiin tietenkin vanhemmillani eli mummolassa, jonka pihalla riitti ihmeteltävää. "Kukka, kukkia, kukkija" olikin aika yleinen toteamus Jamielin suusta... Ja niitähän riitti. Toinen mukava juttu, jota oli kiva kurkkia aidan raosta oli naapurin vain neljä päivää nuorempi tyttö, johon törmäillään lähes aina Kouvola-reissuilla. Hassua ajatella, että ollaan oltu synnärilläkin samaan aikaan toisistamme tietämättä.

Yhden yön kotoa poissaolo on ihan mukavaa, mutta ei tota omaa sänkyä voita mikään. Ja sitä, että pikkujätkä nukkuu omassa huoneessaan, eikä vieressä varpaat suussa! Edessä on viikonloppu aika lailla vailla suunnitelmia, mikä lienee ihan fine, sillä ensi viikolla olisi tarkoitus treffata useampaa naamaa. Toki voi olla, että keksitään jotain ohjelmaa ihan lennossa tuleville päiville...

Viettäkäähän hauska loppuviikko! Meikäläinenkin kyllä palailee varmasti piakkoin.

2 kommenttia: