3.8.15

Kaaoksen kukka


Elokuu. Outoa. Säätiedotuksen mukaan saadaan vielä nauttia lämpimistä keleistä, mutta illat alkavat jo pimetä uhkaavasti. Toisaalta mitä sitten. Tälläisen kesän jälkeen syksy ei tunnu vasten kasvoja iskevältä demonilta, kun helleaallot ovat olleet vaan haaveita.

Parvekkeen kesäkukatkin vaihtuivat jo orvokista ja laventeleista krysanteemeiksi. Myönnettäköön, että tapoin edellä mainitut. Kaksi laventelia jäi vielä odottamaan tapahtuisiko ihmettä eli jonkin asteista virkoamista. Parveke on ollut koko kesän suhteellisen vähällä käytöllä, sillä iltapäiväauringon porottaessa tunnelma on aika nihkeä. Koska mesta ei myöskään ole lasitettu ei ole tehnyt liiemmin panostaa sisustukseen paria tuolia ja pöytää enemmän. Kukista mä en kuitenkaan luovu, vaikka ne tuppaavatkin aina aika ajoin kohtaamaan loppunsa. Hups.

Sillä välin kun meikäläinen siirsi pari kukkaa suojaruukkuihinsa ehti meidän (turhan) touhukas pikkumies heittämään muutamat leikkiruuat alakerran parvekkeelle. Voin vaan kuvitella naapurin miehen ilmeen tämän ihmetellessä lentäviä hedelmiä... Pari sitruunaa piristää varmasti päivää.

Kukkien vaihdoksen ohella meidän elämä toisaalta muuttuu, toisaalta pysyy samana syksyn saapuessa. Ei tarvitse huolehtia tarhapaikoista tai kiireisistä aamuista, vaikka ylleni lätkäistäänkin opiskelijastatus, vaan meikäläisen pitää itse rytmittää työtänsä. Palataan tähän piakkoin tarkemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti