5.8.15

Mun aikani


Äidin oma aika. Siitä tunnutaan puhuvan jonkin verran. Sitä on kuulemma tärkeää ottaa itselleen, se tekee hyvää. Jokainen tarvitsee omia harrastuksia, salilla käynti olisi jees, samoin säännöllinen lenkkeily juosten ilman rattaita. Kirjaakin olisi kiva lukea ihan rauhassa. Toiset käyvät myös baareissa, mitä en itse liiemmin harrasta.

Oletan, että yleisellä mittapuulla meikäläisellä on omaa aikaa suht vähän. Harvoin lähden yksin mihinkään. Syynä on lähinnä oma valinta, vaikka enemmänkin irtoaisi - kun perheaikakin tuntuu olevan kortilla miehen käydessä pääkaupunkiseudulla töissä ei omaa yksinäisyyttään priorisoi kovinkaan ylös. Illalla on mukava käydä yhdessä puistossa, kaupassa tai vain viettää aikaa omassa olohuoneessa. Tai antaa toisen puoliskon tuijottaa tietokoneen ruutua koko päivän jaloilla olon jälkeen, vaikka se saakin joskus oman pään raivon partaalle, kun tuntuu ettei peli lopu ikinä. Toisaalta sen jälkeen, kun mies oli puolet pojan vauvavuodesta vain viikonloput kotona töiden takia, tuntuu tämä jokailtainen kotiintulo vieläkin herkulle sen rinnalle, että nähtäisiin vain muutamana päivänä viikossa.

Viime lauantaina mulle jäi hääkuvauskeikan alkua odotellessa aikaa olla ihan rauhassa lapsuudenkodissani. Olisin voinut tehdä vaikka mitä - lukea, kirjoittaa blogitekstejä, käydä lenkillä. Mitä mä teinkään? Makasin käytävän lattialla kännykkää selaten outo fiilis päällä. Kieltämättä tuo makoilukin teki ihan hyvää, mutta yhtä lailla olisin voinut olla kotonakin lämmittämässä makaronilaatikkoa, vaikka etukäteen fiilistelin kuinka hienoa onkaan olla päivä ilman pikkujätkää.

Yleensä käyn yhtä aikaa miehen kanssa nukkumaan, mutta toisinaan nappaan itselleni pari tuntia muiden koisiessa, kuten tänäänkin. Kastelin parvekekukat rauhassa, selasin pikaisesti Trendiä, laitoin Spotifyn laulamaan (suomiräppia, mikä mua vaivaa!) ja aloitin blogitekstin kirjoittamisen. Ja olen ihan tyytyväinen.

Luin tätä tekstiä varten nettikeskusteluja, joista monissa kotiäidit tuntevat, ettei omaa aikaa ole tarpeeksi. Toisissa teksteissä ongelmaksi nousee se, että oma aika ei mene tasan miehen kanssa. Vinkkinä voisin sanoa, että lopettakaa laskeminen ja keskustelkaa, jos tilanne tuntuu huonolta! Näin duunarin, joka herää klo 4.20 joka arkiaamu, vaimokkeena koen toisaalta sympatiaa kaikkia miehiä kohtaan, jotka ovat oikeasti väsyneitä työpäivän jälkeen, mutta jonkunlaista tasa-arvoa vanhempien menoissa on silti oltava ja totta kai molempien hyvinvointi on tärkeää. Ei tietenkään ole reilua jos toinen ravaa salilla viitenä iltana viikossa, eikä itse pääse mihinkään. Kaikkea on katsottava tapauskohtaisesti. Toisaalta pikkulapsiaika on lyhyt ja tilanne varmasti helpottuu, vaikkei se juuri nyt omaa aikaa tarvitsevan korvissa kovin lohduttavalta kuulostaisikaan.

Fakta vain on, että lasten saamisen jälkeen minän tilalle tulee me ja elämän valtaa uudet realiteetit, joiden mukaan omat menot on järkättävä.

Mites muut äidit, onko omaa aikaa mielestänne tarpeeksi? Paljon käytätte viikossa esimerkiksi omiin harrastuksiinne? Entäpä miehenne? 

2 kommenttia:

  1. Mulla on aika samankaltainen tilanne. Mies tekee aika pitkiä työpäiviä, joten kun hänellä on vapaata niin mieluummin vietän sitten aikaa yhdessä kuin otan "omaa aikaa". Toki mun vauva on vasta niin pieni, etten vielä sitä omaa aikaa ole juuri ehtinyt kaipaamaankaan. Mies ois kyllä varmaan ihan mielissäänkin, jos joskus lähtisin yksin vähäksi aikaa johonkin, että kyllä mulla siihen mahdollisuus olisi jos vain haluaisin :D ehkä sitten kun tuo tuosta vielä vähän kasvaa... Tai siis kyllä varmasti vielä tuleekin sellainen olo, että kiva päästä joskus hetkeksi pois kotiäidin roolista ja tehdä jotain ihan omaa, kodin ulkopuolella.. Mutta mulle tällä hetkellä ihan hyvää omaa aikaa on sekin, että saan vaikka lukea kirjaa tai kirjoittaa blogia rauhassa kotona, kun mies hoitaa vauvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin pääasia, että mahdollisuus tarvittaessa on päästä tuulettumaan, vaikka sitä ei sitten käyttäysikään vielä. :D Lukeminen tai bloggaaminen rauhassa on kyllä luksusta ja piristävää. :)

      Poista