14.9.15

Kohti hoitopäiviä


Helpotus. Aamulla olin jo hoputtamassa pikkujätkää hakemaan itselleen sukkia, kun kännykkä kilahti ja puhelimen ruudulle ilmestyi tekstiviesti, joka paljasti päivän tuntien olevan peruttu sairastapauksen vuoksi. Huokaisin syvään. Ensimmäisestä (ja luultavasti ainoasta) täydestä hoitoviikosta ei tullutkaan täysi, mikä ei haittaa yhtää. Eilen kärsin itse migreenistä ja flunssakin tuntuu pyrkivän päälle, kämppä oli sotkuinen ja kaikki hommat kesken, joten yksi yllättävä kotipäivä tuli enemmän kuin tarpeeseen!

Loppuviikoksi olisi kuitenkin luvassa vaihtelevan mittaisia hoitopäiviä, joten ei liene yhtään hullumpi idea esitellä kuinka meillä on varauduttu pojan hoidon aloittamiseen. Loppujen lopuksi mitään kovinkaan normaalista poikkeavia hankintoja ei ole tehty, mutta joihinkin asioihin on tullut kiinnitettyä huomiota eri tavalla kuin viime syksynä, joskin pikkujätkän ikäkin on vaikuttanut asiaan.

Viime päivinä tussi on laulanut tässä talossa ja vaatteisiin on ilmestynyt pienen pieniä nimikirjoituksia ja -kirjaimia. Ensin harkitsin tilaavani tarrat tunnistamista varten, jottei itse kuteisiin tarvitsisi merkkailla mitään, mutta loppujen lopuksi kestävän tussin löydyttyä Prisma-reissulla ei tarvinnut edes miettiä muuta vaihtoehtoa. Kyseinen kynä maksoi alle vitosen, mikä on huomattavasti edullisempaa tarroihin verrattuna. En myöskään liiemmin huolehdi vaatteiden jälleenmyyntiarvon laskemisesta, sillä itsekin tulee hankittua kirppikseltä nimettyjä vaatteita, joten eiköhän ne meidänkin vanhat jollekin tule kelpaamaan.

Toinen huomioon otettava puoli on kuravaatteiden ja saappaiden olemassaolo - mieluiten kaksin kappalein. Koska vien ja haen poikaa lähinnä itse kävellen tai julkisilla, koitan minimoida edestakaisin kannettavien vaatteiden ja kamojen määrän. Onneksi olen ollut kaukonäköinen vaatehankintojen suhteen jo keväällä ja hamtrannut kirpputoreilta kahdet eri kuravaatteet todella edullisesti ja saappaitakin on parit. Siispä voidaan huoletta pitää toiset jatkuvasti hoitopaikassa ja toiset kotona, sillä eihän koskaan tiedä millainen keli iltapäivällä onkaan, vaikka aamulla kuinka paistaisi aurinko siniseltä taivaalta.

Kenkäpuolella varauduttiin hoidon alkamiseen sekä mahdollisiin syksyn kosteisiin keleihin hankkimalla Lotta&Lassin tarjouksessa olleet vedenpitävät popot, jotka pitävät kosteuden poissa, mutta eivät muutamien kertojen käytön perusteella ole silti hiostaneet jalkaa kovinkaan kummoisesti, vaikka iltapäivän auringossa lämpötila onkin salakavalasti noussut. Ihan kaatosateessa saappaat lienevät ehdottomat, mutta muuten märässä maassa pärjää hyvin softshellkengillä. Samoilla perusteilla on valittu myös jo aiemmin blogissa vilkkunut Name Itin välikausihaalari, jonka vesipilariarvo on 8000. Erityisesti hoidossa olevan lapsen kohdalla kannattaa panostaa kunnon ulkovaatteisiin, jotta kamppeet varmasti kestävät monen tunnin pihaleikit.

Lisäksi hankittiin jo kerhoja varten alkusyksystä tossut, jotka tällä hetkellä roikkuvatkin jo hoitopaikan naulakossa. Pojun kassina toimii toistaiseksi meikäläisen vanha Puman laukku, joka hoiti aikoinaan hoitolaukun virkaa ja istuu rattaiden alaosaan passelisti, mutta mikäli jostain sattuu löytymään kiva reppu, täytyy se varmaan napata matkaan... Jätkä olisi varmasti mielissään.

2 kommenttia:

  1. Ansaitsit Liebster Award-palkinnon! Tervetuloa blogiini vastaanottamaan se! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Tää oli aika mones kerta jo, yritän vastailla kysymyksiin. :)

      Poista