14.11.15

Somevillitys, johon en lähde mukaan


Olen pitänyt blogini paikkana, jossa en liiemmin jakele kärkkäitä mielipiteitä. Okei, monesti mulla ei sellaisia olekaan, sillä olen sitä tyyppiä, joka yrittää ymmärtää kaikkien näkökannat. Tämän päivän aikana olen törmännyt kuitenkin niin oksettaviin kommentteihin, joita edes oma sovitteleva mieleni ei meinaa tajuta.

Tiedättekö mihin aloitus liittyy? Mihinkäs muuhun kuin Pariisin tapahtumiin ja toisaalta siihen liittyneeseen somehulluuteen. Kuvittelin pienen avautumiseni Instagramin puolella riittävän, mutta päivän mittaan ajatuksia syntyi aina vain lisää. Kertokaa mulle ovatko ihmishenget jollain tapaa eri arvoisia tällä meidän pallollamme? Missä olivat #prayforankara ja Turkin liput Facebookissa? Tai rukoiltiinko yhtä laajalti vast ikään tippuneen venäläiskoneen uhrien muistoksi? Entä Saudi-Arabian terrori-isku lokakuussa?

Mä en millään muotoa halua väheksyä tapahtumia. Kukaan ei ansaitse kuolla sillä tavalla, eikä kenenkään pitäisi joutua pelkäämään henkensä puolesta. Sen sijaan kyseenalaistan somekäytöstä. Tämä maailma on läpimätä paikka, täytyyhän jokaisen se jollain tasolla havaita ennen kuin jotain näin suurta tapahtuu Euroopan rajojen sisäpuolella. Fakta on se, että ihmisiä kuolee, eikä yksittäinen pieni ihmisrahjus pysty kuin katselemaan vierestä.

Samaan aikaan Facebookin seinä täyttyy vihapuheista, rasismista ja tappouhkauksista. Rajat kiinni, turvapaikanhakijat hirteen, jottei samaa tapahdu meillä. Pahimpia ovat olleet "tosikristittyjen" jakamat ruumiskuvat niin helvetin muka-fiksuilla teksteillä, ettei ymmärrys riitä. Yhteiskunta on murroksessa, mutta tämä vihamielinen ja rasistinen lietsonta ei saa ainakaan multa ääntä. Yhtä kliseisenä ja turhana kun mä pidän tätä tämänhetkistä somevillitystä pitänee joku seuraavaa mielipidettäni: Me ollaan kaikki ihmisiä ja samalla viivalla. Jokainen on syytön kunnes toisin todistetaan. Ymmärrän uuden aiheuttaman pelon ja tiedostan, että riskejä voi olla, mutta meidän täytyy vain osata elää sen kanssa.

Se mitä tapahtui oli kauheaa. Sitä tapahtuu koko ajan ilman, että uutiskynnys ylittyy. Samanlaista ihmetystä mussa aiheutti hukkuneen pakolaispojan kuva, joka niin ikään nousi somejulkkikseksi. Miksi? On hyvä, että meitä muistutetaan nostamalla yksittäistapauksia pinnalle, mutta kokonaiskuva on vielä paljon kurjempi.

I see human but no humanity. Lause, joka on kulunut tämän päivän aikana, mutta joka on niin totta. Meikäläisen Fb:n profiilikuva pysyy silti normaalina ellei siihen saa maapallon kuvaa, eikä Instassakaan rukoilla pelkän Pariisin takia.

Kiitos, olen puhunut. Huomenna palataan taas keveämpiin aiheisiin.


29 kommenttia:

  1. Tässä sun postauksessa kiteytyy myös mun ajatukset <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras eka kommentti. Etukäteen mietin millaista kommentointia tää teksti herättää. :)

      Poista
  2. Juuri näin. Sain ämpärikaupalla paheksuntaa kirjoittaessani samankaltaista tekstiä tänään omassa profiilissani. Miksi on "muotia" rukoilla nyt Pariisin puolesta, kun samaan aikaa unohdetaan monta muuta kauhutapahtumaa ympäri maailman. Tai samaan aikaan paheksutaan niitä, jotka pelkäävät hallitsemattoman maahantulon aiheuttavan tämänkaltaisia terroritekoja muuallakin. Mutta ottamatta enempää kantaa maahanmuuttopolitiikkaan, voin pahoin ihmisten somekäytöksen vuoksi. Haetaan se oma synninpäästö vaihtamalla profiilikuva Ranskan lipun värein muokatuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tämä koko #prayforparis on ilmiönä mielenkiintoinen jos tälläisessä tapauksessa saa näin sanoa... Somen voima on valtava ja kieltämättä tämä jotenkin nielee muita tapauksia aivan kun ne olisivat jotenkin vähäpätöisempiä, vaikka loppujen lopuksi kyse lienee vain kulovalkean tavoin levinneestä jutusta, jossa Pariisin kuuluisuus ja hypetys miljöönä tekevät kamalasta tapahtumasta entistä traagisemman. Tai sitten olen ihan väärässä ;)

      Poista
  3. Tässä ei ole kyse ihmishenkien eriarvoisuudesta vaan luultavasti siitä, että Ranska on maantieteellisesti ja kulttuurisesti Suomea lähempänä kuin Saudi-Arabia. Isku Pariisiin ei ollut vain isku Pariisiin, vaan se oli hyökkäys länsimaista turvallisuudentunnetta kohtaan. Ymmärrän toki pointtisi ja somevillitysten ärsyttävyyten. Toisaalta jokainen voi myös levittää #prayforankara-sanomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tapahtuvan kolauttaneen ja vähentäneen "lintukoto-oloa", mutta kuolema on kuolema ja terrori-isku terrori-isku tapahtuipa se missä päin tahansa. En myöskään haluaisi puhua ärsyttävyydestä vaan ennemminkin silkasta ihmetyksestä ja hämmennyksestä, jonka ihmisten somekäytös (niin #prayforparis kuin toisaalta myös raivoisat vihapuheet) mussa herätti. :)

      Poista
  4. Mä ymmärrän sun pointin ja allekirjoitan sen monilta osin. Harvoin oon itsekään lähtenyt ns. somevillityksiin mukaan. Nyt lähdin. Aloin itse miettiä asiaa enemmän kokonaiskuvana. #prayforparis -tagissa on mulle itselle kyse paljon suuremmistakin asioista, ja jollain tasolla nuo tapahtumat tuntuvat nyt jonkinasteiselta käännekohdalta. ..ja toisaalta taas oon sitä mieltä, että tällaisia somevillityksiäkin tarvitaan. Yhteenkuuluvuuskin on tärkeä juttu. Harmi, että yleensä yhteenkuuluvuutta vahvistaa juuri tän tyyppiset ikävät asiat. :(

    Villitys tai ei, asian tärkeysastetta se ei muuta mihinkään. Eikä aseta muita maailman tapahtumia alempaan arvoon. Mutta onhan se väistämätöntä, että kun tällaista tapahtuu Euroopassa sen uutisointi on huomattavampaa kuin kriisialueilla tapahtuvat jutut, joissa vaikkapa sodat ovat arkipäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Somevillityksiä tarvitaan ehdottomasti enkä siis halua kritisoida ketään joka tähän osallistuu. Jokainen tekee omat päätöksensä ja mä kunnioitan niitä toivoen, että sama toimii toisinkin päin.

      Totta toi sun viimeinen lause ja musta siinä piileekin juuri se ongelma, että asioilta pystytään sulkemaan silmät kun ne eivät tapahdu mukavuusalueen sisäpuolella.

      Poista
  5. Pariisissa ja kaikkialla muuallakin on kautta vuosikymmenten on kuollut ihmisiä terroriteoissa, ei siinä ole sinänsä mitään uutta. Mutta kyllä minä puolestani mieleni pahoitan siitä, että aina on tämä ihmisryhmä, jolla on tarve nostaa itseänsä muiden yläpuolelle keinolla millä hyvänsä ja tilanteessa missä hyvänsä. "Minä en rukoile Pariisin puolesta ja vaihda profiilikuvaani, koska somevillitys, ajattelen paremmin ja kun ei rukoiltu niidenkään puolesta niin ei rukoilla sit kenenkään." Toivottavasti ymmärrät onnekkuutesi siinä, että kun muu maailma järkyttyy ja haluaa osallistua keskusteluun ja sanoman jakamiseen, sinä koet, että energiasi on hyvä kanavoida niin, että voit ärsyyntyä yllä olevalla tavalla ilman, että lähdet minkäänlaiseen myötätunnon osoittamiseen mukaan. On kuitenkin ihan hyvä osallistua talkoisiin ja tehdä jotain edes yhteisen hyvän eteen joskus kuin lakata kokonaan tekemästä, koska joku muu tapahtuma ei saanut liikkeelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitus ei ole nostaa itseäni muiden yläpuolelle, vaan esittää vain tapahtuneen ja siitä seuranneen somehyökyaallon aiheuttamat ajatukset niin kuin ne pääkoppaani tulivat. That's it.

      Se julkaisenko Instagramissa kuvaa tai vaihdanko lipun värit Facebookiin ei kerro mitään myötätunnostani, eikä sitä voi mielestäni pitää mittarina. Ehkäpä sen sijaan tämän tehneet kokevat asian näin. Jokainen toimikoon tavallaan. :)

      Poista
    2. Pakko vielä tähän lisätä, että kuvien laittamisen sijaan olen ainakin pohtinut, miettinyt ja ajatellut asiaa monelta kantilta mm. tätä tekstiä kirjoittaessani. Omalla kohdallani (ja vain omalla kohdallani) pidän sitä isompana saavutuksena kuin värien muuttamista profiilikuvaan. Pariisi(kin) on siis vahvasti ajatuksissa.

      Poista
  6. Oma kuva on pysynyt omana koko päivän. Kirjoituksesi on kuin omasta kynästäni, en voisi tätä paremmin tunnetta paremmin pukea sanoiksi.

    VastaaPoista
  7. Pariisin tilanne on erilainen sen takia, että se kuvastaa sotaa koko Eurooppaa vastaan. Että Isis on päässyt tännekin. Rukoukset eivät ole vain kuolleita kohtaan, vaan koko tätä tilannetta varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedostan, että uhka kasvaa mitä lähempänä tapahtuu ja että Isis on enemmän kuin ongelma ja kuten sanoin tekstissä, tarkoitus ei millään muotoa ole väheksyä tapahtunutta. Sitä samaa tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ilman somen villiintymistä.

      Poista
  8. Minä lähdin mukaan "somevillitykseen" myötätunnon ja tuen osoituksena pariisilaisia ystäviäni kohtaan. Pariisissa asuneena isku koskettaa henkilökohtaisella tasolla toisin kuin esim. Saudi-Arabian tapahtumat. Ei se silti sitä tarkoita, ettäkö en olisi huolissani koko maailman tapahtumista tai ettenkö olisi ollut järkyttynyt esim. venäläiskoneen tippumisesta. Nyt osui vaan hyvin lähelle, huoli ystävistä oli ja on kova. Että ei se "somevillitys" aina ole niin mustavalkoista. Ja ehkäpä tämänkin villityksen myötä joku herää ajattelemaan asiaa myös globaalimmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella on varmasti omat syynsä lähteä tai olla lähtemättä mukaan. Kaikkea hyvää ystävillesi!

      Poista
  9. Kiitos, ystävät on tavoitettu ja kaikki ovat onneksi turvassa, ainakin tällä kertaa. Sitä jäin itse tämän kaiken keskellä miettimään, että ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että Pariisin tapahtumat ovat vain jäävuoren huippu niistä kauheuksista, joita ihmiset pakenevat massoina Syyriasta. Tämän lähelle osuneen terrroriteon luulisi lisäävän ymmärrystä pakolaisia kohtaan eikä lisäävän vihapuhetta. Tätä se on siellä pain maailmaan joka päivä, terroria, kauhua ja menetettyjä ihmishenkiä. Siksi sieltä lähdetään. Ja mikäli tämän tapahtuminen Suomessa halutaan estää, ei ole ratkaisu ole rajojen kiinni vetäminen ja vihan kohdistaminen pakolaisiin vaan pakolaisten todellinen kohtaaminen ja hyväksyminen sekä integroiminen osaksi yhteiskuntaamme. Vihalla vain varmistetaan radikalisoituminen ja uudet terroriteot.

    VastaaPoista
  10. Oma Facebookini on eilisestä asti ollut täynnä pelkkiä Pariisi-juttuja. Huomasin saman kuin sinäkin, että joissain julkisissa päivityksissä kommentit olivat luokkaa "tapetaan kaikki mamut" "kaikki muslimit ovat terroristeja" jne. Tuntuu niin turhalta yrittää edes keskustella näille tyypeille, kun vastaukseksi saa vain "toivon että saat kokemuksen multikulturalismista raiskauksen muodossa, suvakkihuora". Miten jotkut ihmisolennot voivat ajatella, että ratkaisu terrorismiin olisi tehdä lisää terroritekoja... Netissä toki porukka usein huutelee mitä sattuu, mutta Facebookissa ollaan sentään omalla nimellä ja kaikki voivat nähdä Pekka Perusäijän kommentin siitä kuinka viattomia tulisi tappaa ja suvakit raiskata. En kykene ymmärtämään miten jotkut ihmiset voivat olla näin pahoja. Sekä viattomia tappavat terroristit että viattomien tappamisesta fantasioivat somehuutelijat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, että joku kommentoi tätäkin asiaa, niin vastemielinen kuin se onkaan. Jokaisessa ihmisryhmässä on "mätäpaiseensa", niin kantasuomalaisissa kuin vaikkapa pakolaisissa. Yleistäminen on turhaa, eikä auta mitään. Mut herätti erään tuttavan saama seinäkirjoitus Fb-kaveriltaan, jonka sisältö oli juurikin "kuole suvakki" -meininkiä - miten ollaan tilanteessa, jossa oma tuttavapiirikin alkaa jo kääntymään toisiaan vastaan näin rajusti. Olen todellakin samoilla linjoilla kanssasi.

      Poista
  11. no voi hyvää päivää, millä tapaa se on sinulta pois jos ihmiset elävät surussa ja osottavat myötätuntoa ja surua päivittämällä instagramiin tai vaihtamalla lippukuvioisen profiilikuvan? Joo, ihmisiä kuolee päivittäin ja vastaavanlaisia tapauksia sattuu jatkuvasti mutta ei niistä vain uutisoida tarpeeksi, lisäksi niissä maissa ihmiset eivät muuta teekkään kun sotivat niin ei jotenkin hetkauta pätkän vertaa. Pariisin tapahtumat sijoittuvat sen verran lähelle Suomea,että saa kyllä pelätä koska vastaavanlainen sattuu itse Suomeen. Ymmärään ihan ihmisten puolen siinä,että rajat kiinni.. miten sitä pystyy millään vartioimaan,ettei turvapaikanhakijoissa olisi näitä jotka Pariisinkin iskun järjestivät? Meidän ei todellakaan tarvitse suvaitsua ja elää tämän kanssa, niin että odotetaan vaan koska jysähtää Suomessa?? Tää koko tilanne on muutenkin mennyt ihan järjettömäksi, pakolaisia vaan maa täyteen niin eiköhän hyvä heilu! Kamalaa eikä tällaista tulisi todellakaan tapahtua, sairasta! Ihanaa,että itse olet niin suvaitsevainen sillä itse en ainakaan.. joo varmasti suurin osa pakolaisita voivat olla ihan kunnon kansalaisia mutta multa ei heru luottoa jos osa heidän maalaisitaan järjestävät ja tekevät tällaista! Puolakin juuri pisti rajat kiinni ja ilmoittivat,ettei yhden yhtä pakolaista koko maahan, tästä tulisi suomenkin ottaa kyllä mallia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitenkään kuten ei sultakaan se, että kerron oman näkökantani. :) se, että porukkaa kuolee jossain muualla kuin meidän mukavuusalueemme sisäpuolella ei vähennä kuolevien hengen arvoa. Me ollaan samaa ihmismassaa, enkä itse koe oikeutetuksi, että kokonainen kansakunta tulee toisia huonommin kohdelluksi pienen ihmisosan radikaalin ja julman käytöksen vuoksi nykyajan globaalissa maailmassa. En millään muotoa hyväksy terrorismia tai kiellä, ettei kauheudet kammostuttaisi, mutta ratkaisuna ei mielestäni voi toimia ajatus siitä, että viattomat jätetään susien armoille.

      Tekstin varsinainen pointti ei nyt kuitenkaan ollut mun suhtautuminen turvapaikanhakijoihin, mutta tulipahan sanottua.

      Poista
  12. Kyllä, juurikin näin! Itse ajattelen ihan samoin maailman tilanteesta ja ihmisten suhtautumisesta siihen ja näistä some-"villityksistä". ja oma kuva fb:ssa pysyy tästä syystä myös omana. Useimpia ei maailman kauheudet hetkauta mitenkään, kunhan ne eivät tule liian lähelle itseä/'omaa reviiriä'. Jotenkin tuntuu jopa vähän tekopyhältä, että sitten kun oikeasti sattuu jotain tälläista "liian lähellä", vaihdetaan pariksi päiväksi omaa profiilikuvaa ja that's it..? Toinen (paljon vakavampi) asia on pakolaistilanne; hyvä jos turvapaikanhakijoita ottamalla pystytään pelastamaan ihmishenkiä, mutta ongelmien perimmäistä syytä se ei poista tai vähennä millään tavalla. Ihmetyttää, eikö muilla valtioilla todellakaan ole mitään keinoja (vai eikö ole uskallusta?) pyrkiä selvittämään ongelmia niiden lähtömaissa. (Naisten ja lasten aseman parantaminen olisi mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, mihin pitäisi pyrkiä nykyistä vahvemmin.) No nyt menee jo ohi aiheen, ja näistä asioistahan voisi kirjoittaa vaikka romaanin ;), mutta siis pääpointtina oli, että samoilla linjoilla ollaan, osuva kirjoitus Sinulta! :)

    VastaaPoista
  13. Samat ajatukset. Lukasin heti aamutuimaan muitakin postauksiasi, yritän muistaa osoitteesi illalla koneella. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  14. Samat ajatukset. Lukasin heti aamutuimaan muitakin postauksiasi, yritän muistaa osoitteesi illalla koneella. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista