9.12.15

Joulukalenteri: Äidin kirje Joulupukille?


Aika rientää ja aatto lähestyy. Meikäläinen on tonttuillut kiitettävästi - miehelle on kasa lahjoja, veljenpoikien paketit on valmiina, samoin pienet jutut vanhemmilleni ja pojallekin on yksi tarpeellinen juttu hankittuna mummien ja kummien ynnä muiden lahjusten lisäksi aattona avattavaksi.

Mies on monesti kysellyt mitä oikein haluaisin joululahjaksi, mutten toistaiseksi ole osannut vastata. Ensi sunnuntai on kuulemma deadline, joten nyt oli pakko alkaa hiljalleen miettiä, mitä oikein kaipaisin. Uskokaa tai älkää, ei ole helppo kysymys! Mulle ei meinaa tulla mieleen mitään. Hullua. Päällimmäisenä ajatuksiin nousi eräs ihana mekko Mainiolta, mutta kappas, silmien eteen pärähti loppuunmyyty-teksti. Vähän ketutti, vaikka alun perin mietinkin olisiko S/M-koko ollut muutenkin turhan reilu valmiiksi oversize mekossa ja olisiko se muutenkaan ollut hankinnan arvoinen?

Kun avasin esimerkiksi Metsolan verkkokaupan olisin ollut valmis laittamaan tilauksen täynnä kuteita pojalle, mutta naistenvaatteiden kohdalla jokainen tuntui aivan liian kalliille ja toisaalta sitähän ne vähän ovatkin. Ja onhan mulla vaatteita kaapillinen. On paitoja, aamutakki, villasukkia, lapasia, talvitakkeja, ulkohousut, pipoja, talvikengät, farkkuja ja niin edelleen.

Hiustuotteillekaan ei ole tarvetta, sillä vast ikään tuli hankittua ihan loistava shampoo+hoitoaine-yhdistelmä (tästä ja muista hiustuotteista pitää varmaan kirjoittaa myöhemmin) ja kaappi pursuaa kaikkea suihkeista ja kuivashampoista lähtien. Kosmetiikka on kanssa aika lailla nono, koska naamaan päätyy yleensä vain vähän tavaraa. Laiska mikä laiska. Hajuvesikin löytyy. Kampaamokäynnitkin on olleet pannassa sen jälkeen kun tajusin lainata isäni hiustenleikkuukonetta ja lopulta hankin oman kaljukoneen, joka toimii mainiosti!

Kirjat on kivoja, mutta mulla on edelleen yksi kesken, eikä aikaa ja jaksamista meinaa löytyä lukemiseen. Viime viikolla tullut Trendikin on keskellä olkkarin lattiaa ihan vaan siksi, että poika on sen sinne kärrännyt huvin päin.

Keittiökamat on myös mallillaan, pyyhkeitä on pirusti, pussilakanoita lipastollinen ja juuri saatiin uudet. Kannettava on vast ikään uusittu, kännykkä samoin, on tabletti, järkkärin neljä linssiä riittää vallan mainiosti, on myös käsisalama ja jalusta, cd-levyjä, blu-ray-soitin ja Netflix. On myös hiustenkuivaaja ja suoristusrauta sekä Moccamaster.

Yhteenveto: Mulla ei ole toivelistaa tänä vuonna. Mä en tarvitse mitään. Kaikki on mallillaan ja tästä pitää olla kiitollinen. Odotan, että näen pikkujätkän ilmeet tämän avatessa omia pakettejaan ja toisaalta odotan, että pääsen leikkimään tämän kanssa kaikilla uusilla leluilla tietäen näin etukäteen, että niitä on luvassa liiankin kanssa. Mutta voihan toki olla, että tulevilla viikonloppureissuilla meikäläisenkin eteen tulee tästä kaikesta tavarapaljoudesta huolimatta jokin juttu, joka on pakko saada jouluksi kotiin.

Kuvat muuten viime joulukuulta.

2 kommenttia:

  1. Ihana :) mulla vähän sama. En yhtään tiedä mitä haluaisin! Mies on kysellyt, mutta en mä tiedä. Ehkä kivempi yllättyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kuulemma saa mitä jos en tiedä mitä haluan :D No, vetoan joululahjaan myöhemmin kun tulee mieleen jotain mitä tarvitsee. Ja onneksi on synttärit tammikuussa ;)

      Poista