18.12.15

Joulukalenteri: Joulusuunnitelmista


Joulusuunnitelmat. Niin mitkä? No, onhan niitä jotain. Me jumiudutaan pääsääntöisesti kotiin. Piste. Samalla tavalla on vietetty kaikki yhteiset joulut. Valmiit pöydät ja muiden nurkissa pyöriminen, vaikka kyseessä olisikin omat tai toisen vanhemmat, ei houkuta. Me halutaan olla pääsääntöisesti rauhassa, keskittyä yhdessäoloon ja fiilistellä pojan saamia lelulahjoja. Mulle on myös tärkeää saada tehdä kaikki jouluruuat itse ja päästä nauttimaan niistä oman pikkuperheen kesken, mutta palataan safkoihin tarkemmin seuraavissa luukuissa. Joulu aiotaan viettää omassa rytmissä, omien perinteiden mukaan, vaikka ne nuoria ovatkin.

Oli tietyllä tapaa hyvä, että käytäntö joulusta omassa kodissa otettiin käyttöön heti ekoina vuosina - kukaan ei osaa odottaa meitä joulunviettoon, vaikka kyselyitä onkin tullut. Toisena yhteisenä jouluna olin nimittäin sen verran paksusti raskaana lasketun ajan ollessa 27.12., että koti tuntui parhaalta paikalta olla. Nyt on ihan fine todeta lähipiirille, ettei olla vietelty esimerkiksi aattoa aiemminkaan missään, eikä vietellä nytkään. Kaipa mä olen sen verran mökkihöperö tyyppi, että järjestely passaa meikäläiselle paremmin kuin hyvin. Oma koti, oma päätäntävalta.

Meidän aattoon tulee mahtumaan normaaleja aamutoimia, säästä riippuen ulkoilua, riisipuuron syöntiä, lahjojen avaamista, varsinainen jouluruokailu, leikkiä uusilla lahjuksilla ja saunassa käyntiä. Voi myös olla, että jossain välissä leivotaan viimeiset joulutortut mikäli edellisenä päivänä ei ole huvittanut. Pointtina on kuitenkin stressittömyys - ei sen aaton tarvitse olla mikään spektaakkeli, kunhan voidaan vaan olla hyvällä mielellä, rentoutua ja nauttia. Joulupukkia meillä ei nähdä ja uskallan hieman hapuillen väittää, ettei myöskään tulevina jouluina. Mä olen nimittäin jo tähän mennessä huomannut, ettei tämän joulupukki-illuusion ylläpitäminen ole helppoa, terveisin punapää, joka kailotti Stokkan leluhyllyllä, ettei Pukkia ole olemassa... Ja mies on vähän samaa maata. Eiköhän me jatkossakin katsella vaan pukkia ostareilla istumassa ja erilaisissa tapahtumissa.

Ei me täysin keskenämme kuitenkaan koko aikaa olla. Joulupäivänä miehen äiti tulee meille iltapäivällä kahville ja tapaninpäivänä käväistään varmaan omilla vanhemmillani. Loppuosa pikkujätkän isovanhemmista onkin reissussa, joten siltä osin ei tarvitse tuntea syyllisyyttä tai pohtia sen kummemmin, kun ei jouluna törmäillä.

Missä ja miten te vietätte joulua? Kotona vai muiden huomassa? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti