6.12.15

Joulukalenteri: Joulutunnelmaa lähimetsiköstä


Perjantaina tehtiin pojan kanssa metsäretki kaatosateessa. Meikäläinen suuntasi samaisena iltana studioon kuvaamaan erästä kouluprojektia, johon tarvitsin kassillisen kaikkea luonnonmateriaalia aina mustikanvarvuista pieniin kuusiin. Lumettomuudessa on hyviäkin puolia ja ihan mukavan kokoinen metsikkö takapihalla on aika jees juttu, kun jättää matskujen hakemisen viime tippaan ja tulee rankan kuuron yllättämäksi. Pikkujätkä oli tuolloin todella fiiliksissä kaikista mutalätäköistä ja asiallisesti kuravaatteisiin puettuna römysi jokaisessa äitinsä surressa, kun vesi meni takista läpi.

Kuvausten oltua ohi mulle jäi muovikassillinen oksia, varpuja ynnä muuta ja itsenäisyyspäivän (joka on myös miehen syntymäpäivä) kunniaksi päätin testailla mihin ne taipuisivatkaan. Ruokapöydän yläpuolella oleva taulukoukku on ollut pitkään tyhjänä, mutta nyt siihen tarttui oksa, joka sai kaverikseen sydämenmuotoisia kuusenkoristeita - ja mun silmään se näyttää oikein kivalle.

Mustikan- ja puolukanvarvut pääsivät viime viikolla saatuun ennakkojoululahjaan eli Taika-sarjan kannuun, johon pieni mies kieputti vielä lahjanarua ympärille (ja myös itsensä ympärille ja ilmoitti olevansa kuusi...).

Ihmiskuusen lisäksi kämpästä löytyy pari pientä, oikeaa yksilöä - toinen ilman koristeita meidän makuuhuoneesta ja toinen olkkari-ruokailutilan puolelta parin koristuksen kanssa. Mukaan pääsi myös pieni joulupukkihahmo, joka on peräisin lapsuudenkodistani. Luonnon koristeiden lisäksi kämppää valaisee myös parit jouluvalot ja yksi tähti odottaa vielä ikkunaan pääsyä.

Meidän joulu ei ole tilaisuus, johon laitetaan rutkasti rahaa ja vaivaa, vaan valinnat syntyvät enemmän sattuman kautta ja kohtuudella. Toki hankitaan lahjoja, mutta esimerkiksi uusia koristeita en ole ostanut ikinä, vaan ne vähäisetkin ovat muiden vanhoja - joulupallotkin on ostettu parilla eurolla kirpputorilta vuosia sitten, jouluvalot äitini tai anopin entisiä. Valkoiseen muovikuuseen pistettiin aikoinaan useampi kymppi, mutta voipi olla, ettei hökötys pääse tänäkään vuonna asuntoon asti, vaan tyydytään pienempiin yksityiskohtiin.

Katsotaan jaksaisiko huomenna väsätä vielä varvuista kranssin tai jotain muuta koristusta parvekkeen puolelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti