14.9.16

Bad mom


Bongasin Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen -blogista mahtavan haasteen. Millä tavoin olen bad mom? Jokaisen pyrkimys lienee olla mahdollisimman hyvä äiti lapselleen, mutta hei, joskus menee pieleen ja pahasti. Tässä siis meikäläisen lista huonon mutsin piirteistä:

1. Minä korotan ääntäni. Usein. Ja hermostun. Siinä kohtaa kun kiellät viidettä kertaa ja lapsi nauraa päin naamaa alkaa monesti keittää...

2. Toisaalta annan lapselle väärissä kohdin periksi. Johdonmukaisuus, mitä se on? Toisinaan eteen vaan sattuu tilanteita, joissa pyrin välttämättämään raivarit ihan pienellä myönnytyksellä, vaikka tiedän sen ainoastaan tekevän hallaa.

3. En liiemmin innostu ulkoilusta. Puistot, hiekkalaatikot, potkupyöräily ja mitä näitä kaikkia taaperon rakastamia juttuja onkaan. Totta kai mä raahaudun sinne hiekkiksen reunalle ja puistoonkin, mutta en niin laajalti kuin toivoisin. Onneksi lapsellani on isäkin.

4. En näytä lapselleni sosiaalisesti hyvää esimerkkiä. Olen ujo uusien ihmisten seurassa, enkä esimerkiksi bussipysäkillä osaa monestikaan jatkaa keskustelua ja menen vaikeaksi, jos joku sellaisen sattuu aloittamaan. Paitsi tietysti joidenkin super mukavien mummojen kanssa.

5. Harrastan hävettävän vähän liikuntaa, viime aikoina en ollenkaan. Huono esimerkki siinäkin suhteessa.

6. Olen todella laiska siivoamaan. Pyykit ja tiskit hoidan päivittäin, mutta imurointi, pölyjen pyyhkiminen tai ikkunanpesu ei vaan meinaa lähteä.

7. Annan lapseni katsoa liikaa Muumeja ja käyttää silloin tällöin Ipadia, jonka takia välttelen keskusteluja ruutuajasta ja erityisesti siitä kuinka alle kolmevuotias ei sitä ollenkaan tarvitse. (Toisaalta kiitos mm. aakkosjunapelin ja -palapelin sekä "muumitietokoneen" poika osaa yli puolet kirjaimista...) Ja kun itsekin tykkään katsella niitä Muumeja!

8. En saa lastani enää päiväunille läheskään joka päivä. Parivuotiaan tarvitsemat parin tunnin päikkärit on jo vuoden tuntunut meillä utopistisilta ja toisaalta poika on syntymästään asti vedellyt unien suhteen eri sarjassa kuin monet muut. Mutta silti. Pitäshän sen vielä nukkua.

9. Lapseni saa liikaa valkoisia jauhoja, sillä me on viime aikoina leivottu päivittäin jotain suolaista tai makeaa. Vietän muutenkin ihan liikaa aikaa keittiössä.

10. Istun välillä älypuhelin kädessä kesken leikin. Kännykän käyttöön olen kuitenkin tietoisesti kiinnittänyt huomiota, eikä määrä oman kokemani perusteella päätä huimaa. Lapsesta on kuitenkin kehittynyt pieni poliisi, joka heti käskee laittamaan puhelimen pois sen päätyessä mielestään väärään aikaan esille.

Siinä muutama mieleen tullut kohta. Näiden vastapainoksi täytyy kyllä ehdottomasti lähiaikoina tehdä päinvastainen lista hyvistä puolista.

4 kommenttia:

  1. Useampi kohta johon pystyin samaistumaan! Pitääkin lisätä tämä idea myös omiin luonnoksiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löytyy samoja. Tai siis kiva ja kiva, mutta enpähän ole ainut! :D

      Poista
  2. Onkohan tuo päikkäreille samattomuus välttämättä huonon äidin merkki? Meillä meni siinä 2v päivän korvilla nukuttaminen ihan mahdottomaksi. Aamulla piti herättää, jotta saa päikkäreille, joihin nukutus kesti 1h, joilta herätettiin, jotta saa yöunille, joille nukutus kesti yli 1h. Tähän tilanteeseen syntyi myös pikkusiskokin ja silloin päiväunet jätettiin vain kylmästi pois. Ekoina päivinä oli välillä väsynyt, mutta sittemmin on mennyt tosi hyvin ilman päikkäreitä, yöllä nukkuu 12 tuntia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei välttämättä ja tätä on tullut paljon pohdittua viime aikoina. Tuo mainitsemasi kuvio toistui meilläkin ilman aamuherätystä, joka nyt on muutenkin aikainen. Nukutus päikkäreille ja yöunille kesti sen 1,5h... Nyt menty pääsääntöisesti ilman päiväunia, kerran nukkui tällä viikolla. Osana päivistä jätkä on vaan ollut jo alkuillasta väsynyt, mutten ole saanut tätä päivällä unille vaikka olen yrittänytkin. Inhoan näitä vaiheita :D

      Poista