13.9.16

Uusi syksy, uudet välikausikuteet


Ja vähän vanhojakin. Uusi alkava sesonki on kuitenkin pakottanut tekemään hankintoja niin vaate- kuin kenkäosastolla. Myönnän, että lapsen kaappiin on myös päätynyt ostoksia, jotka olisivat olleet kaikkea muuta kuin pakollisia, mutta jotka oli silti vain saatava.

Pojan ulkovaatteet koostuvat seuraavista seteistä - Name Itin softshell-haalarista, joka oli käytössä jo keväällä sekä mustista kuorihousuista (Lindex) ja Rodinin takista. Lisäksi naulakossa roikkuu kaksi vähän parempaan käyttöön suunnattua takkia, jotka eivät päädy ylle ihan rapakeleillä. Viimeisin löytö on Fb-kirppikseltä hankittu MR:n Pico. Vastaavasta keltaisesta tuli luovuttua keväällä, sillä meikäläisellä meni hermot herkän värin kanssa, joka jokaisen kauppareissun yhteydessä oli napannut mustaa auton kyljestä. No, oranssiin taittava punainen ei liene yhtään sen turvallisempi vaihtoehto, mutta pääsee testiin. Väri on ainakin ihana! Toinen kauppareissutakki on KappAhlin alerekistä kesällä bongattu sininen bomber.

Siinä missä keväällä käytössä olleet kengät ovat auttamatta jääneet pieniksi ajavat vanhat hanskat sen sijaan vielä virkansa. Kuvassa olevien lisäksi löytyy myös muutamat lapaset - niin ohuemmat kuin paksummatkin. Kengäosasto meni syksyä vasten pääsääntöisesti uusiksi. Ainoastaan keväällä Crocsin kanssa tehdystä yhteistyöstä peräisin olevat sadesaappaat mahtuvat, sillä valkkasin tuolloin tietoisesti isomman koon. Waterproof-tekstillä varustetut nilkkurit löytyivät Dinskosta meidän Turun reissun yhteydessä ja pari viikkoa sitten tuli tilattua Crocsin lämpimämmät saappaat. Kuivilla keleillä käytössä on edelleen keväällä ostetut lenkkarit. Nyt vaan toivon, ettei jalan uusi kasvupyrähdys satu keskelle syksyä, kun koossa 27 on pysytty jo pitkään.

Vaikka äitiyttä alkaa olla takana lähemmäs kolme vuotta on syksy jotenkin todella petollista aikaa vaatteiden suhteen. Milloin lapsella on liikaa päällä, milloin taas liian vähän. Sama koskee toisaalta myös omaa pukeutumista. Viimeksi eilen aamulla palelin hiekkalaatikon reunalla kun taas iltapäivällä hikoilin pienen porsaan lailla bussissa. Aurinkoiset syyspäivät on kuitenkin ihanan piristäviä kun tietää mitä on tulossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti