22.12.16

Kirppistouhua kotisohvalta


Mitä tekee kirppishullu kun ei pääse livekirppiksille? No, selaa nukkuvan vauvan vieressä keskellä yötä Facebookin merkkivaatekirppisten villisten antia. Ja sitten alkaakin virrata postin mukana paketteja - parit housut esikoiselle, muutama body vauvalle ja sokerina pohjalla maastokuvioinen Pico-haalari, jota olen jo kauan himoinnut ja niin edelleen...

Ostoksille on syynsä. Esikoisen jalat ovat ottaneet kasvuspurtin ja monet housunlahkeet ovat jääneet lyhyiksi. Vauvakin kasvaa koko ajan, eikä kaapista löydykään ihan hirveästi niitä isompia kokoja. Myönnän, että joukkoon mahtuu myös ilman sen kummempaa tarvetta hankittuja kuteita. Koska toi nyt vaan on kiva.

Edelleenkään en ole jaksanut ryhtyä myyntihommiin, vaan vaatteet liikkuvat meiltä pois ihan oikeiden kirpputorien kautta. Nytkin kaapissa on mm. Mainion tunika uutta kotia odottamassa, mutta jostain syystä kuvaaminen ja parin rivin kirjoittaminen sekä ajatus lähettämisestä tuntuu ylivoimaiselta. Ostajan asemassa taas on mahtavaa, että lastenvaatteet liikkuvat kirjeinä suoraan kotiin - silläkin uhalla, että Facebookissa liikkuu "Paras tapa kadottaa ruumis on postittaa se" -lainaus.

Samalla olen joutunut paristi pettymään. Tahra, joka oli huomattu "tarkan syynäyksen jälkeen" ja "jota ei meinannut saada kuvaan" pisti silmään heti, kun paketin avasi. No, oma vika, kun otin riskin (Kyseinen myyjä ei taida ainakaan kuvata järkkärillä...). On myös onneksi käynyt niin päin, että hieman riskillä kuosin ihanuuden takia hankittu, kuulemma pesunukkaa sisältävä vaatekappale onkin yllättänyt mut täysin ollen melkeinpä priimassa kunnossa.

Tällä hetkellä kokoankin omaa kirppiskuormaa, joka pitää sisällään mm. äitiysvaatteita, normi kuteita sekä tietysti lastenvaatteita kummankin jätkän kaapeista. Näin se kiertokulku toimii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti